"Ken latua käy, se ladun on vanki,
vapaa on vain umpihanki."
Siinä teille päivän mietelause.
Ja lopun voinette arvata
Jep, olin hiihtämässä aamulla. Ollaan asuttu näissä maisemissa nyt 1,5 vuotta ja nyt vasta tutustuin paikalliseen pururataan (jossa talvisin lumitilanteen salliessa on myös ajettu hiihtoladut). Taustaa: viimeksi olen hiihtänyt melkein tasan kaksi vuotta sitten. Viime vuonna en vaan toimeentunut - liekö syynä väsyttävä pikkuvauva-aika.

No, nyt vedin sitten ekan 2km:n kierroksen vanhasta muistista. Meinasin OKSENTAA, kun kierros oli ohi. On se kumma että ihminen ei vielä tälläkään ikää tunnista rajojaan (tai fyysisen kuntonsa astetta).
No, eipä siinä mitään.
Yrjö ei lentänyt, joten hiihdin vielä lisää ja lopulta olin kuin uudesti syntynyt. 8) Otan samat euforiat huomenna uudestaan.
Päivän kysymys: söitkö lapsena jääpuikkoja?
(Minä söin tai imeskelin - en kuulunut nakertajiin, jotka suorastaan rouskuttivat niitä kuin porkkanoita...)
Jos, kyllä, niin söisitkö vieläkin, jos kukaan ei näe?...
